Vauva, leikit ja vauvaleikit



Kun perheeseen syntyy vauva, se muuttaa kaikkien elämää. Aikuisilla on enemmän vaipanvaihto, sylittely- ja syöttämispuuhia ja muilla lapsilla hiukan vähemmän aikuisen syliä. Parhaimmillaan vauva kuitenkin yhdistää vanhempia ja isompia lapsia; hän on yhteinen kiinnostuksen, ihastelun ja ihmettelyn kohde. Jos lapset otetaan mukaan vauvapuuhiin, se vähentää huomattavasti vauvaan kohdistuvaa mustasukkaisuutta ja kiukkua. Ei aina ihan yksinkertaista, mutta kannattaa. Jonkin aikaa lapset viipyvät vauvan vierellä ja vaativat syliin yhtä aikaa pienimmän kanssa, mutta pikkuhiljaa siirtyvät leikkeihinsä – ja usein myös leikeissä on aiheena vauva.


Meillä on nyt neliviikkoinen pikkuneiti. Sylissäpitäjiä on välillä jonoksi asti, ja 2,5 vuotiaan isoveljen hoitointo on toisinaan jopa vaaraksi vauvalle, joten äidin läsnäoloa todella tarvitaan kun hän on pienen kanssa samassa huoneessa. Mutta onneksi on nuket! Onneksi on sisarukset! Onneksi on pehmot ja muut otukset, joihin hoivaamista ja aggressioitakin voi turvallisesti suunnata!

Kovin mielellään vauva otettaisiin myös mukaan leikkiin. Hän kun ei osaa edes vielä tarttua käsillään edes leluihin, niin ei ole vaaraa että hän sotkisi tai veisi muilta tärkeitä tavaroita. “Äiti tää on vauvan vene!” kuului kerran olohuoneesta, ja siellähän parivuotias veti narusta turvakaukaloa jossa vauva tyytyväisenä nukkui. Äitikin oli tyytyväinen, koska vauva oli harvinaisen hyvin turvassa kolhuilta kaukalossaan.


Joskus olen myös itse lähtenyt mukaan leikkiin – vaikka muutakin puuhaa toki on – kun vauvaa vaaditaan matkustajaksi bussiin tai muuhun hommaan. Kun pidän häntä puoli minuuttia muka istumassa keikkuvan bussin virkaa toimittavan häkkyrän päällä, leikkijä on tyytyväinen ja jatkaa mielissään eteenpäin vaikka äiti ja pikkunyytti jo jäivät pysäkille. Vaivan arvoista. Pysähtymisen arvoista.

Kuinka hyvä pysähtymisen opettaja vauva onkaan. Jos vain osaan hiljentää suorittamista vaativan sisäisen äänen joka toistelee loputtomia “pitäisi” -listoja. Vauvaa imettäessä ehtii paitsi katsella ja nuuhkia vauvaa, myös jutella kiireettömästi isompien kanssa tai lukea kirjaa pienille tai vain kuulostella muiden lasten puuhia. Tai sitten olla osallisena leikissä. Se onnistuu oikeastaan missä vain leikissä: imettäminen yleisillä paikoillahan on nykyään aika ok. Eivät lapset sitä protestoi että leikissä mukana oleva äiti “vain imettää vauvaa” vaan se on osa leikin juonta.



Ei ehkä ole ihme, että perheessä jossa on useampia lapsia, he alkavat leikkiä juonellista roolileikkiä aiemmin kuin yksin kasvavat lapset. Tärkein oppimisen tapa on samastuminen, ja siksi leikkien keskellä kasvava pikkuinen alkaa itsekin luoda mielikuvitusleikkejä hyvin varhain. Tämä toki edellyttää sitä, että lapsille on annettu aikaa ja tilaa luoda leikin maailmoita. Ja miksi se olikaan tärkeää? Koska luovassa leikissä lapsi käsittelee kaikkea kokemaansa ja oppii tärkeitä elämässä tarvittavia hyvinvointitaitoja. Onnellinen siis tämä leikkivien lasten pikkusiskovauva.

Tervehdys vauvantuoksusta!
- Maria

www.leikiniloa.fi

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Leikkivä lapsi kodin ilmapuntarina

Vuoristohotelli kotona